YLLÄTYSCASTERIA RAKENTAMASSA: LaHo Music MJ-Caster 10 - "Mikko Juhani -Strato"

Hupsista!

Tuota joo, tässähän on nyt sellainen hommeli että Latecaster EI OLLUT ainoa kitara mitä tässä rakensin.

Rakensin myös yllätyslahjaa, KITARAA, Mikko Juhanille.

Saanen esitellä,

LaHo Music MJ-Caster 10

Jep.

Miksi tällaista lähdin tekemään?

Noh, hommahan on nyt niin, että tänä kesänä tulee kuluneeksi KYMMENEN VUOTTA siitä, kun Mikko ensimmäistä kertaa tuli meidän silloiselle bändikämpällemme Heinolassa tykittämään death metallia. Silloinen projekti meni jäihin/hajosi/lakkasi olemasta, mutta Mikon kanssa jatkoimme myöhemmin Atlas of Miseryn, Melancoholin ja sitä kautta Ihmisen Kauneudesta parissa ja niin edelleen. Monessa projektissa ollaan kymmenen vuoden aikana soitettu, enemmän tai vähemmän.

Nuo projektit ovat itselle olleet kirjaimellisesti "henkireikiä" aikoinaan, rankkoja elämänkokemuksia sekä -tilanteita pääsi käsittelemään aina suoraan, raa'an abstraktisti; pahaa oloaan kun pääsi terapeuttisesti purkamaan musiikin kautta. Valehtilisin jos väittäisin, etteikö Mikon ja meikäläisen jameilla olisi ollut mitään positiivista ja ennen kaikkea voimannuttavaa sekä eheyttävää vaikutusta mielenterveyteeni.

Paljon olen kyllä "velkaa" bändiprojekteillemme, ja musiikillekin ylipäätään. Ne ovat pitäneet meikäläisen pystyssä vaikeina aikoina (vaikea masennus, avioero jne.). Koin tarpeelliseksi että Mikolle piti keksiä joku kiitos näistä kymmenestä, todella tärkeästä vuodesta. Ja onpa tuolla ukolla synttäritkin muutaman päivän päästä.

Syntyi idea MJ-Casterista, kun oli suunnitelmissa itsellekin jo se Tele rakentaa.

Tätä kitaraa tuli tosiaan kyhäiltyä samaan aikaan tuon Latecasterin kanssa. Ja loppujen lopuksi nämä kaksi ovat keskenään spekseiltään niin samanlaiset, että ne ovat "sisarkitarat", toinen vain on Strato ja toinen Tele.

Ihmisen Kauneudesta -nimikkokepit. MJ-Caster 10 ja Latecaster.

Miltäs nuo MJ-Casterin speksit sitten näyttää?

- Runko todennäköisesti lehmusta
- Otelauta ruusupuuta
- Skaala 25,5", 22 nauhaa,
- Kaula vaahteraa
- Pulttikaula
- Harley Benton SSS-single coil -mikitys

Oma kädenjälki:
- Kaulaa ohennettu 22-23mm;stä 19mm:n (mitta 1. nauhalta)
- Alkuperäinen pleksi heivattiin nevadaan, tilalle Harley Bentonin helmiäinen.
- Lavan muotoilusta otettiin mallia BC Richin Warlockista, ei ole kyllä ihan yks-yhteen
- D'Addario .011-.052 -kielisetti, vireenä D-standardi.
- DiMarzio ClipLock -hihna.

Ja pakollisia kuvia eri työvaiheista (joita onkin vino pino):

Runko oli liimattu kolmesta palasta. Päällä oli myös samainen "wood sealer"-käsittely, joka sittemmin hiottiin pois että päästiin petsaamaan.

Kaikki härpäkkeet; mikitkin olivat valmiiksi kiinni pleksissä. Pleksi meni vaihtoon, joten mikit ja potentiometrit siirrettiin helmiäispleksiin.

Kaula ja lapa olivat identtiset Tele-kitissä tulleen kaulan mukana. Monsterikaula, hyrrdyrr.

Harley Benton -helmiäispleksi. Tämä vaatikin vähän rankempaa modausta että saatiin se runkoon istumaan asiallisesti...

Kaula oli samanlainen "monsteri"; 22mm ensimmäiseltä nauhalta. Tällä olisi voinut pelata pesäpalloa.

Pintakäsittelyssä käytin samoja tököttejä kuin Latecasterissa: valkoista Liberon Bloom -petsiä, pellavaöljyä sekä Tikkurila KIVA 70 -lakkaa.

Hiotut tuotteet.

Ensimmäinen petsikerros.

Kolmas petsikerros.

Lakattu runko. Aijai.

Sähköt ja hardware kiinni rungossa. "Kyllä tästä vielä soittopeli saaraan", ajattelin.

Siinä mokomat valmistuttuaan.

Namnam.

Ja saatiin tuo kitara soittajalleenkin.

Kitaran rakennusvaiheita pääsee myös tsekkaamaan vlogin puolella, siellä on yhdellä videolla kaikki kokoamisvaiheet ja sounditestiä:

Ei muuta kuin Mikko Juhanille tervetuloa uuteen LaHo Music -kitaraperheeseen!

Kitaraperhe kun tulee kasvamaan.

Tällä hetkellä on suunnitteilla jo peräti KOLME tulevaa kitaraa, joista tosin kaksi on samanlaisia; Late Night Harvesters -nimikko Les Paulit. Itselleni ajattelin rakentaa punk/tappometalli-SG:n, jonka sähkötkin tekisin alusta asti itse. Näidenkin kitaroiden syntyä ja kehitystä pääsette seuraamaan sekä täällä blogissa että vlogissa.

Minä kiitän ja kumarran, ensi soittelemisiin!

- Late

PALACASTERIA RAKENTAMASSA pt. 3: "Pala ulos!"

Ohoijoijoijoijoi.

Se on valmis. VALMIS.

LaHo Music Latecaster I 
(1/17)

Aisssstanaaaaaaah

Jep.

Näin "päivätöiden" kesäloman alkaisiksi päätin että pistänpä tämän palacasterin heti alkajaisiksi kasaan.

No mitäs sitä sitten on tullut tehtyä?

Sähköt on laitettu kondikseen ja hardware laitettu paikoilleen.

DiMarzion ClipLock -hihna tuli myös asennettua. Tällä kertaa ei mennäkään #LEVEILLÄNAHKAHIHNOILLA.

Lapa tuli muotoiltua; ei ole mistään perinteisemmästä päästä.

Kaulaa ohensin 22-23mm:stä 19mm:n. Voin sanoa että tällä kelpaa soittaa, on todella miellyttävä.

Kaulan profiili ei ole enää alkuperäinen "C", vaan on lähempänä "D:tä". Hioin kaulaa tarkoituksella litteäprofiilisemmaksi.

Kaulaan heitin hionnan jälkeen pellavaöljyä, ja annoin sen useamman tunnin kuivua. Kun suurimmat öljyt olivat imeytyneet, yritin pahimpia jäämiä vielä pyyhkiä rätillä pois, ja annoin taas hetken kuivua. Tämän jälkeen otin teipit otelaudan päältä pois, ja aloin asentamaan virittimiä sekä kieltenohjaimia. Kaulakin oli siis yllättävän nopeasti done.

Eihän siinä sitten enää ollut kuin palasten liittäminen yhteen, ja saatiin oikein säpsäkkä soitin:

Summa summarum, millainen vehjes tuosta nyt loppujen lopuksi sitten tuli:

- Runko todennäköisesti lehmusta

- Otelauta ruusupuuta

- Skaala 25,5", 22 nauhaa,

- Kaula vaahteraa, aivan käsittämättömän kovaa tavaraa...

- Pulttikaula

- Harley Benton single coil -mikitys (mikit olivatkin yllättävän hyvälaatuiset, yllättivät kyllä)

Oma kädenjälki:

- Kaulaa ohennettu 22-23mm;stä 19mm:n (mitta 1. nauhalta)

- Alkuperäinen pleksi heivattiin nevadaan, tilalle Göldon helmiäinen.

- Lavan muotoilusta otettiin mallia BC Richin Warlockista, ei ole kyllä ihan yks-yhteen 

t.turhan nopea kuviosaha ja kädetön tyä_miäs_Late :----D

- D'Addario .011-.052 -kielisetti, vireenä D-standardi.

- DiMarzio ClipLock -hihna.

Rakennusurakan viimeisiä vaiheita ja sounditestejä voit tsekkailla vlogista:

Mitkäs meitsin lopputunnelmat sitten on?

Jumaliste, tää oli lystiä, ja vielä kun hommat onnistui! Mielestäni jopa paremmin mitä osasin odottaa.

Näitä tulee kyllä varmasti lisää. Olen suunnittelut jo itselleni punk/metalli-SG:n, joka tulee kaikessa yksinkertaisuudessaan ja rumuudessaan olemaan todennäköisesti päätyökaluni Atlas Of Miseryssä ja göteborg-metalliprojektissa. Olemme myös suunnitelleet Late Night Harvestersin Jukan kanssa LNH-nimikko Les Paulit.

Että että että näin, täällä blogin ja myöskin vlogin puolella tullaan näkemään vielä paljon kitaroiden kokoamista. 

Kyllä tämä kipinä ihan leimahti suorastaan liekkeihin.

Kassellaan taas!

- Late

PALACASTERIA RAKENTAMASSA pt. 2: Urakointi alkaa

"Latecaster" kehittyy radikaalilla vauhdilla.

Nyt on tosiaan viritelty uusi pleksikin kondikseen ja aloitettu petsaus/lakkausurakka.

Ilman sen kummempia turhia jorinoita menen kuvin ja kuvatekstein suoraan asiaan.

Alkuperäinen valkoinen pleksi tosiaan saa lähteä, ja Göldon vastaava helmiäinen saa tulla tilalle.

Göldon plekseissä ei olekaan valmiina mikkien korkeudensäätöruuveille tarkoitettuja reikiä. 

Piti itse porata mokomat. Olisihan tuo pitänyt muistaa jo aiemmin omistamani Fenderin Telen plseksinvaihdosta...

Case lapa: Ajattelin että en menisi perinteisellä Fenderin lapaprofiililla 

(vaikka sapluunoita jo kerkesin printatakin), vaan ottaisin mallia

vanhasta BC Richin Warlockistani. Vähän omaperäisyyttä kehiin...

Yuuup. Varmasti tulloo toimimaan.

Voin jo kuvitella miltä tuo näyttää valmiina.

Kaula on tullut myös suojattua valmiiksi lavan muotoilua sekä kaulan ohentamista varten. Kaula on 22mm paksu 1. nauhalta, mikä omiin näppeihin tuo tuntuu aivan liian tuhdilta, vaikka pyöreämmistä kauloista pidänkin... Kaulaprofiiliksi ajattelin Ibanez/Jackson -tyylistä, "litteämpää" profiilia. 

Kyllä tällä pitää tilujen lähteä!

Ostin myös litkut pintakäsittelyä varten:

Tikkurila KIVA 70 -kalustelakka rungon loppulakkausta varten.

Liberon Bloom -petsi, valkoinen. Valkoinen ihan vain siitä syystä, 

että se tuntui oikealta valinnalta.

Pellavaöljy kaulan käsittelyä varten, kaulan kun ajattelin jättää "naturaliksi". Ei petsiä, ei lakkaa, vain öljy suojaamaan kaulaa. Olen alkanut tykästymään puisiin kauloihin, kiitos Ibanezien.

Ns. "wood sealer" tuli hiottua samantien pois. Kyseessähän on pintakäsittely, joka mahdollistaa suoraan maalauksen ja lakkaamisen. "Sealer" tukkii puun huokoset, jolloin maali tarttuu paremmin pintaan. Nyt kun maalin sijasta käytänkin petsiä, tuli sealer hioa pois.

Ensimmäinen petsikerros, done. Lehmus (engl. "basswood") tuntui imevan petsin sisäänsä kuin pesusieni.

Neljäs petsikäsittely. Välihionta suoritettiin toisen petsikerroksen jälkeen. 

Kuva ei anna oikeutta miltä tuo näyttää luonnossa.

Petsin ollessa varmasti kuiva aloin heittämään päälle jo Tikkurilan KIVA 70 -kalustelakkaa. Kalustelakkaa laitoin ensin yhden kerroksen, jonka jälkeen odotin 3 tuntia ja suoritin välihionnan. Tämän jälkeen laitoin vielä ohuenohuen kerroksen lakkaa. Lakkaa pyrin käyttämään suosiolla mahdollisimman vähän, ettei se "tappaisi" kitaran sointia, lakalla kun tuppaa olemaan sellainen vaikutus.

Latecasterin runko lakan kuivuttua päivän. Alkaa olla aika bueno.

Jep. Se on ready.

Seuraavaksi mennäänkin jo kaulan ohentamiseen, lavan sahaamiseen sekä jo itse kitaran kokoamiseen elektroniikoja myöten. Niistä sitten seuraavassa Palacaster-kirjoituksessa!

Ja niin, tätä kitaranrakennusproggistahan pystyy seuraamaan myös "live-actionina" tube-kanavallani:

Ensi kertaan!

Soitellaan!

- Late