Let's get shitfaced! :--DD
Aloitan taas perinteisellä:
"Taas on ollut liian pitkä aika kun olen kirjoittanut tänne ja paljon on taas tapahtunut".
Nyt jälleen kun toistin taas itseäni, mennään itse asiaan. Let's get shitfaced, siis!
Viime päivitykseni jälkeen olen ollut taas monenlaisessa mukana, ja tehnyt vaikka mitä. Kaikkea hauskaa on tapahtunutkin.
Ibanezin Jemiin vaihdoin myös kielet ja vireen. Nyt on .009 D'Addarion NYXL -setti, vireenä E-standardi. Nuo NYXL:ithän on siitä helvetin hyvät kielet, että ne on valmiiksi "venytetty", eivät elä liikaa. Suosittelen usein kieliään vaihtaville, ja varsinkin floikkatallalla soittaville kitaristeille. Tai noh, suosittelen noita KAIKILLE. Päteviä kieliä.
Terveisin D'Addarioilla kymmenen vuotta soittanut. :v
Jemiäni tullaan varmasti kuulemaan seuraavissa Winter Inside Me:n julkaisuissa, meillä on paljon suunnitelmia. ;)
Tuon viime päivityksessäni mainitsemani Wondersharen Filmora -videoeditoriohjelman tosiaan ostin. 50 dollarilla puhdasta hyvää! Ohjelman pitäisi olla tarkoitettu aloittelijoille, mutta kyllä tuossa mielestäni on säätövaraa, efektejä ym. myös vaativamman videokäsittelijän makuun. Suosittelen.
Facebookissani on pieni testipätkä:
https://www.facebook.com/lauri.honkola/videos/10209889154772436/
Kyllä. Meikäläisen seura on ainakin videossa suoritetun äänenpainemittauksen perusteella terveysriski. Jos ei mielenterveydelle niin ainakin korville, heh.
Olenpa yrittänyt "ehkä" tehdä eräästä Late Night Harvestersin treenikämppälivevedosta musiikkivideota. Tässä kuvamaistiainen:
Ja tuosta pätkästä päästäänkin sopivasti seuraavaan juttuun.
Tosiaan, sen lupaan, että varmasti ei jäänyt ainoaksi akkarikeikaksi. Odottakaa vain, jotain jännää saattaa olla luvassa. ;)
Siitä lisää syssymmällä! Tarkoituksena on tosiaan pitää oikein kunnon "omakustannekeikka".
Ja niin, tänään osallistuin Musamaailman ja Fazerin Tulisinsoolo-skabaan. Rykäisin videolle Anchor-kappaleeni soolon. Kyseessähän ei ole mikään tilulilulilu-soolo, enhän määä sellaasia osaa soittaa.
Mutta pätkän näkee meikäpojan Instassa: https://www.instagram.com/p/BGjVHNBQLS0/
Ilman sen kummempia loppuanekdootteja lopetan blogijorinani seuraavaan kesäpornoilukuvaan:
- Late
Aloitan taas perinteisellä:
"Taas on ollut liian pitkä aika kun olen kirjoittanut tänne ja paljon on taas tapahtunut".
Nyt jälleen kun toistin taas itseäni, mennään itse asiaan. Let's get shitfaced, siis!
Viime päivitykseni jälkeen olen ollut taas monenlaisessa mukana, ja tehnyt vaikka mitä. Kaikkea hauskaa on tapahtunutkin.
Ibanezin Jemiin vaihdoin myös kielet ja vireen. Nyt on .009 D'Addarion NYXL -setti, vireenä E-standardi. Nuo NYXL:ithän on siitä helvetin hyvät kielet, että ne on valmiiksi "venytetty", eivät elä liikaa. Suosittelen usein kieliään vaihtaville, ja varsinkin floikkatallalla soittaville kitaristeille. Tai noh, suosittelen noita KAIKILLE. Päteviä kieliä.
Terveisin D'Addarioilla kymmenen vuotta soittanut. :v
On ne pätevät.
Tuon viime päivityksessäni mainitsemani Wondersharen Filmora -videoeditoriohjelman tosiaan ostin. 50 dollarilla puhdasta hyvää! Ohjelman pitäisi olla tarkoitettu aloittelijoille, mutta kyllä tuossa mielestäni on säätövaraa, efektejä ym. myös vaativamman videokäsittelijän makuun. Suosittelen.
Facebookissani on pieni testipätkä:
https://www.facebook.com/lauri.honkola/videos/10209889154772436/
Kyllä. Meikäläisen seura on ainakin videossa suoritetun äänenpainemittauksen perusteella terveysriski. Jos ei mielenterveydelle niin ainakin korville, heh.
Olenpa yrittänyt "ehkä" tehdä eräästä Late Night Harvestersin treenikämppälivevedosta musiikkivideota. Tässä kuvamaistiainen:
Ja tuosta pätkästä päästäänkin sopivasti seuraavaan juttuun.
Tosiaan pidimme vanhan bändi- ja opiskelutoverini "nimettömän bändinalun" kanssa yhdet reenit. Skenaario tuuheutui loppuiltaa kohti, kun jameihin saimme mukaamme Mikko Juhanin ja Winter Inside Me:ssä ja Late Night Harvesterissa soittavan toverini Jukan.
Jotain pientä saimme aikaiseksi, seuraavat jammailut pitänemme heinäkuun puolella.
Tulipa noita reenejä varten viritettyä myös turhan paljon joutilaana olleet Schecterin Blackjack ATX:t, sekä 7- että 8-kielinen.
"Lumikki" eli vanha seiskani on nyt vireessä F#-standardi, eli 8-kielisen normivireessä, ilman korkeaa E:tä. Hyvin pörisöö.
Mutta C8:n kanssa aloin repimään persettäni.
Johtuen kokomahonkisesta rungosta, ja ennen kaikkea KAULASTA, kitaran säädöt ovat alkukesästä menneet päin helvettiä. Samoista ongelmista kärsin n. reilu vuosi sitten. Kaularautaa olen säätänyt, samoin intonaatiota. Mutta silti, ei meinaa tulla mitään. Nyt kitara on "jonkinlaisissa säädöissä", voisi siis olla paremmissakin.
Reeneihin otin mukaani ongelmista johtuen vain "Lumikin" eli C7:n, sekä villinä korttina Gibsonin SG:n. Ja hyvä että otinkin. Sille tuli kyllä käyttöä, etenkin kun soitimme "geneeristä metalcorea". :--DD
"Lumikki" ja "SeeKasi". "Lumikki" on unelmasäädöissä ja soundaa katujyrälle, "SeeKasin" kanssa revin persettäni.
Joo. Reeneissä oli poikalook. Parta läks. Mutta ei hätää, se on onneksi uusiutuva luonnonvara. Terveisin nyt jo puolen senttimetrin sänki.
Tuli myös laitettua vakavanha Schecterin eläkeläinen, S1 Blackjack kuntoon. Vaihdoin tosiaan vanhan jakin tilalle ostamani DiMarzion jakin, ja nyt homma pelittää. Koko operaatiossa kesti alle kymmenen minuuttia, kun sain kolvin kuumaksi.
Musahuoneen "äänitystilasta" tuli hetkeksi "Laten Kitarapaja". Onneksi on hyvät työskentelytilat.
Nyt annettaan vanhuksen jatkaa eläkepäiviään. Mutta ei hätää, kyllä se vielä tositoimiin pääsee. Tiedän sen. Se odottaa vaan arvoistaan hetkeä.
Kävimme myös Winter Inside Me:n poikain, Jarin ja Jukan kanssa, tsekkaamassa "Ison Mestarin", Steve Vain, keikan Helsingin Kulttuuritalolla. Kyseessä oli Passion and Warfare -albumin 25-vuotis juhlakiertue. Soittivat läpi koko levyn, plus pari muuta biisiä. mutta jeah, 2,5 tuntinen keikka oli puhdasta timanttia. Loppua kohti ehkä alkoi vähän puuduttamaan, ainakin jalkoja.
Mutta nyt sai taas lisää puhtia reenamiseen. Huhhhuh.
Ja kyllä. Steve Vai on meikäpojalle "jumala". On aina ilo ottaa mestarilta oppia, miten skebaa käsitellään.
Sitten unelmakitaroihin.
Huhtikuussa Keskumusiikin ja Flaxwoodin kitaraklinikasta jäänyt Flaxwood-kuume ei vain ottanut helpottaakseen.
Minulle ei jäänyt vaihtoehtoja.
Korvani taakse oli jäänyt keskustelu Flaxwoodin toimitusjohtaja Jukka-Pekka Karppisen kanssa; mahdollisuuksien mukaan on mahdollista saada heiltä omiin tarpeisiin customoitu kitara.
Vuosia "Äijä"-mallista haaveilleena otin sähköpostitse yhteyttä Flaxwoodiin.
Ja kyllä. Nyt minulle tulee OMA CUSTOMOITU "ÄIJÄ"! YKSI SUURIMMISTA HAAVEISTANI KITARISTINA TOTEUTUU! OMA CUSTOM-KITARA! Ja vieläpä SUOMALAINEN, EKOLOGINEN kitara!
Custom-Flaxwoodini tulee oikeastaan olemaan sekoitus "Äijää" sekä "Vasaraa".
Runko on "Äijän", väriltään "hiekkapuhallettu musta".
Mutta mikit ja hardware eroavatkin normaalista "Äijästä": mikkeinä tulee olemaan DiMarzion Crunch Lab (tallassa, ja joo, TÄMÄ ON SE JOHN PETRUCCI -MIKKI!) sekä FRED (kaulassa, mikkiä on aikoinaan käyttänyt Joe Satriani). Vaikka itselläni ei mikeistä sen koommin kokemusta ole, niin väitän, että tuo yhdistelmä tulee olemaan TYRMÄÄVÄ, ja TIUKKA kuin neitsyen puhkeamaton immenkalvo. Crunch Labhan on tunnettu äärimmäisen kuivasta, mutta erottelukykyisestä ulostulosoundistaan.
Niin se hardware. En edes tullut ajatelleeksi, että sain valita senkin kolmesta vaihtoehdosta: kromi, musta, tai kulta. Ja kun vaihtoehtoina oli kulta, niin valitsin tottakai sen.
Tallaksi valitsin perinteisen SG- ja Les Paul -tyylisen Gotohin GE-103B -hardtailin.
Tietoa Äijästä löytyy täältä: http://www.flaxwood.com/models/emg-h+emg-t+aija/ .
Ja Vasarasta täältä: http://www.flaxwood.com/models/dmz-h+vasara/
Suoraan sanottuna on kunnia päästä soittamaan aikaansa edellä olevalla, ympäristöystävällisellä ja vieläpä helvetin komealla SUOMALAISELLA kitaralla. En malta odottaa, että saan tuon oman customini elokuussa käsiini. Voi veljet...
Keikkahommiin.
Kävimme 11.6 vetämässä Assin kanssa yksityisen cover-keikan Artjärvellä eräissä 50-vuotissyntäreillä.
Sen sanon, että oli käsittämätömän hauskaa! On ilo soittaa ja työskennellä Assin kaltaisen muusikon kanssa. Keikka ei varmasti jää viimeiseksi, sen sanon!
Tosiaan, pidimme yhdet treenit, jossa katsoimme sovitukset kuntoon. Ja tulipa ensimmäistä kertaa kokeiltua vanhaa ja uskollista Fenderin T-Buckettia suoraan oman PA:ni läpi soitettua. Ja hyvin pelitti, varsinkin PA:n oman reverbin kanssa.
Uskollinen akustinen laitettuna keikkakuntoon.
Eevertti ja kitara sävy-sävyyn. Huomioikaa pakollinen teinipeili-pose.
Keikka vedetty. Hiki tuli.
Suunniteilla on myös nyt tavaksi otettu kutsuvierassaunakeikkailtamat Lahti Energian saunatiloissa! Keikka pidetään 23.9, mutta siitä kerron lisää tulevaisuudessa. Alustavasti illan setistä vastaisi (piiri pieni pyörii) IHMISEN KAUNEUDESTA, WINTER INSIDE ME, MIKKO JUHANI sekä LATE NIGHT HARVESTERS.
Siitä lisää syssymmällä! Tarkoituksena on tosiaan pitää oikein kunnon "omakustannekeikka".
Ja niin, tänään osallistuin Musamaailman ja Fazerin Tulisinsoolo-skabaan. Rykäisin videolle Anchor-kappaleeni soolon. Kyseessähän ei ole mikään tilulilulilu-soolo, enhän määä sellaasia osaa soittaa.
Mutta pätkän näkee meikäpojan Instassa: https://www.instagram.com/p/BGjVHNBQLS0/
Ilman sen kummempia loppuanekdootteja lopetan blogijorinani seuraavaan kesäpornoilukuvaan:
Trolo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti